Ennen oli robotit pahvia..

Modelkittien rakentaminen ei ole pelkästään robottien kasaamista. Itse olen rakentanut myös Gundam-sarjaan kuuluvan “Bear-Guyn” ja seuraavalla syksyn reissulla Japaniin aion hankkia samaan sarjaan kuuluvat “Familyn”, johon kuuluu myös äiti (tai toinen isäkarhu, ihan miten itse tykkää) ja vauvakarhut rakennettaviksi. Itseäni kiehtoo enemmän tavallisten robottien sijaan erikoisuuden, tai jos jokin robo pitää kasata, kyllä siinä auttamattomasti pitää olla jotain pinkkiä.. Kaikenlainen söpö menee kyllä kovan kromin edelle :D!

Rakastan Yotsubaa yli kaiken, joten Kotobukiyan “Danboard Mini Modelkit” oli aika must ostos Akiban Kotobukiyan liikkeestä. Laatikko tuntui ihanan kevyeltä ja se kertoi helposta koottavasta, joka sopisi vielä omaan nyt taas kasvavaan kokoelmaan! Liimaa ei taaskaan tarvittaisi vaan tunnin ahertamisen jälkeen minulla olisi melkein valmiina aivan oma mini Danbo. Pieneksi pettymykseksi huomasin, että rinnan kohdalla oleva “kolikkoslotti” ja pään vasemmalla puolella oleva kytkin eivät olleet maalattuja, vaan saman ruskeaa kuin danbo itsekin on. Päätin olla reipas ja maalata nuo pienet osaset hopeamaalilla. Painiskelin sen kanssa, hommaanko ihan harmaata pienoismallimaalia, mutta tulin siihen tulokseen, että hopeinen tulisi kauniimmin esille.

Danbon kokoaminen tuntui paljon palkitsevammalta, kuin monimutkaisemman modelkitin, johon täytyy panostaa paljon enemmän aikaa, jotta tuloksia alkaisi näkyä. Pelkästään se, että Danbon pään sai valmiiksi yhdellä napsautuksella, ei aiheuttanut “tämä on liian helppoa”- huokausta, vaan sai sydämen sykähtelemään enemmänkin jännityksestä! Jostain syystä tässä minulla tuli suurempi pelko osien rikkoutumisesta, kuin puolta kalliipien kittien rakentamisessa. Myös modelin tasapaino oli alusta asti hyvä, Kotobukiyan laatu näkyi jokaisessa osassa. elvästi Danboa suunnitellessa on otettu se huomioon, että kokoaja tulee varmasti ottamaan kuvia tästä mallista ja sen vääntäminen erilaisiin asentoihin tulisi olla mutkatonta, plus tasapainon sellainen, ettei koko komeus koko ajan kippaa.

Hiukan harmitti tuo maalauspuoli, Danboni ehti istua hyllyllä muutamia viikkoja, ennen kuin se oli täysin valmis. Lisäksi valitsemani hopeinen maali (Revel) oli aika notkeaa sorttia. Valitsisin siis pienten hopeisten yksityiskohtien tekemiseen jotakin muuta pienoismallimaalia, mutta tällä pärjäsin joten kuten. Loppujen lopuksi Danbo toi elämää hyllyyn! Milloin se ratsastaa Umbreon tai Sylveon-pehmolla, milloin se kurkistelee kirjojen takaa tai vain seisoa nököttää syyllistävästi (?!”) Tuijottaen. Hirvittävän sympaattinen tapaus! Ja olihan Danbon päästävä myös seikkailemaan:

Mutta kuten aikaisemmin sanoin, myös robottien kokoaminen on mukavaa puuhaa, kunhan siinä on jotain pinkkiä.. Poikkeuksia teen kyllä myös tiettyjen sarjojen kohdalla. Mutta nyt nopeasti vielä kategoriaan #eiooeesgundam. Accel World on sarja, jota olen katsonut muutaman jakson verran ja ostanut mangaa jonkin verran japaniksi. Suuri aukko sivistyksestä siis löytyy vielä tätä sarjaa kohtaan, mutta pidän erityisesti sarjan ideasta. Aivan erityisesti pidän Kuroyukihimestä, hänen battle aliaksestaan “Black Lotuksesta” ja hahmokemia myös sarjassa toimii. Ei olekaan poikkeus, vaan sääntö että “Black Lotuksesta” sekä Harun “Silver Crownista” on myös tehty koottavat modelkitit. Lotuksen värimaailma toimii minun silmissäni älyttömän hyvin, mustan, liilan ja vaaleanpunaisen yhdistelmä on erittäin kaunis. Ja kuten hyvissä modelkiteissä, näissäkin tulee rekvisiittaa mukana, mikä lisää modelin estetiikkaa ja mielenkiintoisuutta.

Lotuksen mukana tulevat “dash” ja isku-efektit ovat erinomaisen näköisiä ja tekevät koko modelista uskomattoman kauniin! Jalusta helpottaa komeuden “posettamista”, mutta kovin liikuteltava Lotus ei ollut, mikä harmitti hiukan. Mitään maalauksia ei tarvittu, muutamat tarrat viimeistelivät lopputuloksen. Vaihtoehtona oli “combat-mode” tai perus ulkonäkö. Combat oli sen verta näyttävämpi, ettei ollut vaikeaa valita kumman lähtee rakentamaan. Epäilen kyllä suuresti, että lähden niitä vaihtamaan, ihan vain senkin takia, että modelkitin purkamisen saa yleensä tehdä hikivaluen ja kädet täristen.

Varastosta löytyy vielä “Silver Crown”, mutta luulen sen jäävän myöhäisempään kokoamiseen. Seuraava koottava onkin vanha kunnon Gundam, RX-0 Unicorn “Destroy-Mode”. Lisäksi olisi mukavaa saada hiukan palautetta blogista, mitä pidätte kuvien asetelmista, tuotetoiveita Manga Cafèn valikoimiin (esimerkiksi Danbo-tuotteita olisi myös mahdollista saada!) ja mistä artikkeleista pidätte eniten. Uusi päivitys luvassa taas keskiviikkona, silloin tehdäänkin jäätelöä japanilaisella twistillä!

Milla

 

 

Tags:

About Milla

AlfaNeko / Milla